Noin 50 miljoonaa vuotta sitten pilkahti jotakin vihreää maan pinnalle. Se oli ruohoa. Ruoho toimi perustuksena koko eläimistön olemassaololle, ihmiset mukaan lukien.

Aluksi vain laiduneläimet söivät ruohoa, mutta muutkin eläimet alkoivat syödä ruohoa sairastaessaan. Ruohoa syötyään eläimet tervehtyivät. Ruohosta onkin tullut tärkein ravintokasvi mitä pallomme päällään kantaa. Ovathan viljakasvitkin ruohoa.

Vehnanoras

Vehnänorasmehua sekä vehnänorasta

Vehnä on maailman kolmen eniten viljellyn viljan joukossa riisin ja maissin kanssa. Vehnää käytetään useaan eri tarkoitukseen, mutta eniten leipään ja pastaan. Usein vehnästä tulee ensimmäisenä mieleen sen kukinnon käyttö jyvänä, mutta myös sen vartta, nuorta orasta käytetään yhä useammin ja yhä enemmän. Nyt vehnänoras onkin saanut hienon tunnustuksen Terveystuotekauppiaiden Liitolta Vuoden 2014 rohdoskasvina!

Vehnänoras on monipuolinen käytettäväksi sekä ravintona että myös ulkoisestikin.

munakasrulla

Savukala-pinaattimunakasrulla sisältäen mm. vehnänorasta ja nokkosta

Ruokana sitä voi käyttää sellaisenaan vaikkapa salaatin, pataruokien, keittojen, suolaisten piirakoiden tai smoothien joukossa. Oraasta voi myös puristaa mehua ja nauttia se sellaisenaan tai lisätä mehu smoothien joukkoon.

Ulkoisesti vehnänoras tarjoaa apua iho-ongelmiin ja siitä voi tehdä vaikkapa kääreen, hauteen, naamion tai mitä ikinä mieleen tuleekaan! Vehnänorasta onkin lisätty esimerkiksi joihinkin suihkugeeleihin.

Ravintolisänä vehnänoras tarjoaa sairaudesta toipuvalle mukavan tukihoidon ravintorikkaudellaan tai vaikkapa avun puhdistuskuuria kaipaavalle.

Vehnänoraan ravintorikkaus on omaa luokkaansa. Vehnänoraassa voi olla jopa yli sata eri suotuisasti vaikuttavaa ainetta! Se on luonnollinen lähde A- sekä C-vitamiinille ja se sisältää paljon B-vitamiineja ja E-vitamiinia. Näiden lisäksi siinä on mm. fosforia, kaliumia, kalsiumia, kobolttia, magnesiumia, natriumia, rautaa, rikkiä ja sinkkiä. Ravintoaineet ja niiden määrät toki vaihtelevat vehnän kasvatusalustan mukaan, kivennäispitoisuus ratkaisee niiden siirtyessä maaperästä kasviin. Vehnänoraan puhdistavat vaikutukset niin ikään liittyvät sen ravintorikkauteen.

Vehnänoraassa on myös runsaasti klorofyllia eli lehtivihreää. Sanotaan vehnänoraan olevan jopa yksi parhaista lehtivihreän lähteistä. Lehtivihreä vaikuttaa mm. kehon solujen aineenvaihduntaan, hapenottokykyyn ja sydämen sekä muiden lihasten toimintaan.

Mitä vehnänoraasta puuttuu? Rasva ja tärkkelys. Eipä niitä taida kukaan jäädä kaipaamaan!

Vehnänorasmehua käytetään yhä useammin puhdistuskuurin osana. Sen on tarkoitus karkottaa haitallisia bakteereja elimistössä ja tehostaa myrkkyjen poistumista. Näin muun muassa kaikkien kehossa olevien raskasmetallien haittavaikutuksia saadaan pienemmäksi.

Vehnänorasta saa jauheena, tabletteina, puristeena ja mehutiivisteenä ja sitä on lisätty myös useisiin viherjauheisiin, jotka sisältävät muitakin ruohoja. Tuoretta vehnänorasta kaipaava voi myös itse idättää sitä. Vehnän idätykseen menee noin viikko, riippuen hieman olosuhteista. Parhaimmillaan vehnänoras on, kun oraat ovat tumman vihreitä ja noin 15 cm pitkiä, maksimissaan 20 cm. Miksi oraiden tulisi olla juuri 15 – 20 cm pitkiä? Pidempinä niiden ravintorikkaus alkaa pienentyä, koska ravinteet hupenevat kasvin kasvuun. Jos halutaan kerätä vain yksi sato, valmis sato leikataan tyvestä. Jos kuitenkin oraan kasvattamista halutaan jatkaa, on hyvä jättää noin kahden senttimetrin pätkä kasvustoa alustaan ja antaa sen kasvaa uudelleen määrämittaansa. Ravintoainemäärät ovat kuitenkin toisessa erässä pienemmät kuin ensimmäisessä.

Pitäisikö laittaa vehnänoras testiin ja lisätä nykyiseen aamusmoothieeni vielä vehnänorasta? Tai laitetaanko vehnänoraan idättäminen testiin? Ehkä teen vehnänorasnaamion? Kertokaapa mitä haluaisitte minun testaavan, niin teen parhaani toiveidenne toteutumiseksi! Täytyyhän sitä nyt vuoden rohdovalmiste laittaa testiin! 🙂