Yhden naisen tarina painonhallinnasta. Ylämäkineen ja alamäkineen.

Painoindeksi lähenee hurjia lukuja.. On aika katsoa elämää taakse päin ja etsiä syitä miksi tähän on jouduttu!
Kun syyt olivat löytyneet ja niitä oli päässyt työstämään erinäisten apujen voimin, pääsi projekti alkamaan! Vielä siis tällä matkalla ollaan, mutta 20 kiloa oli hyvä välitavoite ja siihen on nyt päästy 🙂

Aluksi kevennys lähti käyntiin sillä, että katsoin mitä suuhuni laitoin ja ryhdyin käymään säännöllisesti jumpassa. Jumpassa tuli alkuaikoina käytyä kaksi kertaa viikossa ja hampaat irvessä. Tähän päälle sitten joitain rappusnousuja, kävelylenkkejä, hyötyliikuntaa työmatkojen osalta, satunnaisesti sulkapalloa jne. Vähän ajan päästä mukaan tuli Keventäjät ilmaisen kokeilun ajaksi ja pari kiloa taas tippui. Loppuen lopuksi koin ohjelman käytön hankalaksi, koska ”erikoisia” ruokia sisältämäni ruokavalio ei oikein taipunut ohjelmaan, kun rekisterissä ei ollut läheskään kaikkia käyttämiäini ruoka-aineita ja homma meni sitten hirvittäväksi soveltamiseksi. Mutta ihan ”tavallisia” ruokia syövät varmasti saavat Keventäjistä avun, jos siis Keventäjien metodi toimii kyseiselle henkilölle. Kaikki kun ei toimi kaikille, voin kertoa kokemuksesta. Eli rohkeasti vain kaikki kokeilemaan!

Noh, Keventäjien jälkeen olin jonkin aikaa niin sanotusti omillani ja elämässä sattui ja tapahtui muutoinkin kaikenlaisia asioita, jotka sivutti kokonaisvaltaisen The Projektin ylläpitämisen. Tässä kohtaa jo jumppakärpänen oli hienosti ottanut vallan ja nyt siellä tuli käytyä jo vähintään kolme kertaa viikossa, yleensä neljä, joskus jopa viisi. Kuitenkaan paino ei enää pudonnut vaan jumitti täysin paikallaan. Onni onnettomuudessa, että ei sentään noussut.

Kuin lahjana taivaasta kaverini hehkutti Facebookissa Fitfarmia. Tutustuin saittiin mielenkiinnolla ja päätin, että kokeillaan nyt tätäkin nettivalmennusta, eipä ole suuri menetys! Ja sillä tiellä ollaan, eikä loppua näy. Elämäni otti täysin uuden suunnan ja paino alkoi putoamaan jälleen. Mikä parhainta, lihaksetkin alkoivat jälleen kehittyä! Voi tätä onnen ja ilon aikaa, kun The Projekti otti uuden, paljon paremman suunnan! Jo muutaman päivän päästä, kun olin Fitfarmin ohjeiden avulla syönyt, tajusin että olen syönyt liian vähän ja tämän takia ei paino enää ollut pudonnut. Kehoni oli siis laittanut itsensä säästöliekille. Ruokavaliossani on nyt paljon proteiinia ja niukasti hiilareita. Hiilareiden syömistä ei tietenkään tule lopettaa kokonaan, koska tuolloin ei sitten enää jaksa treenata! Mutta jättää ne höttöhiilarit kauppaan ja nappaa sen paremman vaihtoehdon mukaan. 🙂

Uskomattoman helppo ateria kiireisenä päivänä tai töihin evääksi otettavaksi on niinkin yksinkertainen, kuin wokkivihannekset ja paistettuja broilerinsuikaleita kunnolla maustettuna, tämän päivän eväistä löytyy nokkosta, joka on muuten vuoden 2012 rohdoskasvi ja chiliä antamassa aineevaihdunnalle buustia! Wokin viereen vähän raejuustoa tai jos on makeannälkä, niin puolikas protskupatukka jälkkäriksi. Omat lempparini ovat tällä hetkellä Leader Low-Carb patukat ja eritoten käteen osuu useimmiten Päärynä&Vanilja.

Kiireisen lounas

Kuljetuksessa ja lämmityksessä hieman kärinyt lounas 🙂

 

Myös urheiluravinteet ovat vahvasti tulleet kuvioihin tämän vuoden aikana (tulihan niitä ennenkin käytettyä, mutta vaihtelevasti ja jopa väärin) ja kolmet sekoitukset ”joutuu” aina treenikassiin laittamaan ennen treeneihin lähtöä, alkuherkut, suorituksen aikaiset herkut ja palautusherkut. Kun on tiukan treenin jälkeen voipuneena menee salin pukukaapille, niin herkkujahan siinä lähes aina tekee mieli, joten palautusjuoman makuna löytyy meikäläiseltä lähes aina suklaa, esimerkiksi valmiina nautittavaksi oleva Gainomax Recovery – Suklaa. Omalla kohdalla olen todennut, että palautus kannattaa ottaa juomana, koska se imeytyy huomattavasti nopeammin, kuin esimerkiksi patukat. Pikkulinnut ovat tosin laulaneet, että Maximin Caramel-Hazelnut patukka on hyvän makuinen ja toimiva.
Laihdutuksen tueksi olen käyttänyt myös rasvanpolttajaa sekä vihreää teetä tabletteina. Näitä en toki ole koko ajan käyttänyt, vaan kuureina.

Näillä eväin tämä The Projekti edelleen jatkuu, eli yli puolivälin jo ollaan vaikkakin matka on toki vielä pitkä ja uusia tavotteita varmasti matkan aikana tulee laadittua. Nykyisestä ruokavaliosta ja treenaamisesta on tullut elämäntapa, eikä mikään ohimenevä kuuri, joten uskoisin ettei enää notkahduksia tule. Totta kai herkkupäiviä tai vaikkapa herkkuviikonloppuja pitää olla ja kehokin joskus niitä tarvitsee, kunhan muistaa pysyä ruodussa muina ajankohtina! Herkuissakin on tosin hyvä muistaa, että välttää sitä täysin valkoista sokeria ja käytetään jotain terveellismpää vaihtoehtoja, vaikkapa inan verran parempi on ruokosokeri tai Heikkilän makusokerit, nam! Ja onhan niitä sitten monia muitakin, kookossokeria, sokeritonta ”sokeria” jne.

Tsemppinkiä kaikille ketkä saman asian tiimoilla joutuvat pakertamaan ja kaikille muillekkin, jotka ovat todenneet että pitäisi enemmän liikkua tai treenata! Kyllä se kärpänen sieltä puraisee, vaikka aluksi tuntuisi ihan hirveältä hampaat irvessä pusertamiselta! Kohta huomaat miten onnellinen olet, kun kahvakuula alkaa olemaan liian kevyt ja punteissa kilomäärät kasvaa! Eikä myöskään tarvitse pelätä, että muuttuisi ”muskelimimmiksi” tai ”muskelimasaksi”, jos sitä ei tahdo.. Sitä varten on sitten ihan eri treenit 🙂 Minulla on vielä pitkä matka näiden rasvojen polttamisessa, mutta voi sitä onnen päivää, kun tarvoitefarkut vuosien takaa mahtuu päälle.. Ehkäpä siitä saadaan tulevaisuudessa toinen tarina blogiimme!

Hyvän olon terkuin, Jutta

P.S. Onko sinulla oma tarinasi kerrottavana laihduttamisesta, treenaamisesta tai elämäntapamuutoksesta? Kommentoi ja kerro oma tarinasi hyvien vinkkien levittämiseksi!